Kateus - Saattue

Varjoissa vaanii.

Istuttaa siemenen

Valheita korvaasi kuiskien…

Sanoin sekoittaa horjuvan mielen

Pahaan valjastaa käärmeen kielen

Silmät sokaisee;

johdattaa harhaan

Lahtaa teuraaksi ystävän parhaan

Avaa arpesi, paljastaa haavat

Viillot verisen peitteen saavat

Polttaa siltasi.

Torppasi valtaa

Kaiken riistää ja toivosi hautaa…

Se pyrkii lähellesi kylväen kaunaa

Tahtosi hauraan murtaa, ei anna hetken rauhaa

Se hakkaa arkkuusi jo viimeistä naulaa

Sovittaa köyttä kaulaan ja saatto-veisun laulaa;

Mustan sekä ilkikurisen

Aina vaanii kylväjä hulluuden

Uhrinsa maan huomaan peitellen

Kylvää riitoja;

ruumiita niittää

Mielen turmellen kateutta siittää

Käsin känsäisin satoaan korjaa

Kuolii heikosta seuraavaa orjaa

Jolle likaiset työnsä voi siirtää

Oman merkkinsä khoosi viiltää

Vihan perimän näin turvatakseen

Sinut valjasti kantajakseen

Se pyrkii lähellsi kylväen kaunaa

Tahtosi hauraan murtaa, ei anna hetken rauhaa

Hakkaa arkkuusi jo viimeistä naulaa

Sovittaa köyttä kaulaan, ja saatto-veisun laulaa

Piinaa meitä vuorollansa, säästele ei valtaamaansa

Hakkaa arkkuusi jo viimeistä naulaa

Sovittaa köyttä kaulaan ja saatto-veisun laulaa;

Mustan sekä ilkikurisen

Piinaa meitä vuorollansa.

säästele ei valtaamaansa!

Säästele ei valtaamaansa!