Oi Pimeys - Viikate

Pimeyttä varjot aristaa

Pimeys on lämmin syli kehtolaulun aikaan

Ainoa ystävä, joka luoksein aina palaa

Päivämme täällä päätetään ennen kuin

Ilta antaa itsensä hämärtää

Mutta miksi surisin

Hammasta purisin

Hämärä on renki, isäntä lyö takaisin

On taivaskin hiljaa

Pimeyttä varjot aristaa

Pimeys on lämmin syli kehtolaulun aikaan

Ainoa ystävä, joka luoksein aina palaa

Oi pimeyttä kuinka taas sinuun rakastuinkaan uudestaan

Takit ympäri käännetään

Aamu kun henkarin säteistään säveltää

Maltan hyvin odottaa

Öistä puhujaa

On malja musta, jonka minä kohotan

Ja taivas on hiljaa

Pimeyttä varjot aristaa

Pimeys on lämmin syli kehtolaulun aikaan

Ainoa ystävä, joka luoksein aina palaa

Oi pimeyttä kuinka taas sinuun rakastuinkaan uudestaan

Pimeyttä varjot aristaa

Pimeys on lämmin syli kehtolaulun aikaan

Ainoa ystävä, joka luoksein aina palaa

Oi pimeyttä kuinka taas sinuun rakastuinkaan uudestaan