Kirotut - Teräsbetoni

«He seisoivat rivissä ja vannoivat pyhän valansa

Heitä ei saisi perääntymään yksikään vastustaja

Heihin luotettiin kuin veljiin

Heitä verrattiin oppi-isiin

He eivät arvanneet kai itsekään

Että miehemme vietäisiin tuhoon»

He rivissä seisoivat, pyhän valansa vannoivat

Ei saisi heitä perääntymään yksikään vastustaja

Heihin luotettiin kuin veljiin

Oppi-isiin verrattiin

Ei arvanneet kai itsekään että

Tuhoon miehemme vietäisiin!

Käy vierelläin kun käymme vastustajaa päin

Nyt sodan rummut soivat

Armeija marssii tahdin loivat

Kohtalokkaan luottamuksen sävelet taustalla soivat

Kun ensimmäiset omat veitset selistämme kaivettiin

Joukon rivit tiivistyivät ja

Petturit lyötiin helvettiin!

Käy vierelläin kun käymme vastustajaa päin

Arvottomat kootaan kasaan

Pettureiksi leimataan

Ja maahan lyödään kuolemaan

Sielunsa eivät saa rauhaa

Vaan kirottuina haudoissaan

Maan alla kärsii ainiaan

Miehet ovat hiljaa ja ase’in terät verta vuotaa

Veriveljein maassa makaa musta sydän rinnassaan

Ei kyynel valu heille

Vaan valuu turhaan kaatuneille

Juovat kanssa jumalten aamunkoittoon juhlien!

Käy vierelläin kun käymme vastustajaa päin

Arvottomat kootaan kasaan

Pettureiksi leimataan

Ja maahan lyödään kuolemaan

Sielunsa eivät saa rauhaa

Vaan kirottuina haudoissaan

Maan alla kärsii ainiaan

Arvottomat kootaan kasaan

Pettureiksi leimataan

Ja maahan lyödään kuolemaan

Sielunsa eivät saa rauhaa!