Lääke -

«Seis seis seis seis!»

huutaa ääni, pääni räjähtää

Yhdestoista hetki käsillä, keskellä päivää, keskellä elämää

Keskellä suojatietä punaisissa valoissa seison

Veitset sielussa kahvaa myöten

«Älä liiku!»

käskee räyhähenki, toivoo nähdä vainaan

Aikoo tappaa, teki minusta mielisairaan

Tänne kävin kadun varjopuolta, ajovalot häikäisee

Syrjäytynyt olen mutten huomiotta enää jää

Kymmeniä muistoja sekuntiin pusertaa

Iloa, surua suoraan verkkokalvon pohjaan palaa

Katsonko filmin loppuun vai kuvaisinko lisää?

Äänet voimistuvat, kohta olen pelkkä muisto enää

Tähän on lääke varmasti

En saa kieltomerkkejäsi noudattaa

Luovuttaa

En antaudu vaan vapaudun

Viimeinen kuva, se kaikista kaunein

Sitä voisin tuijottaa ikuisuuden

Ylittääkö raja vai yrittääkö jaksaa

Jarrut kirskuu, ääni huutaa: «älä liiku, älä liiku»

Katseeni nousee kengistä, edessä vihreä valo

Paljon on kerrottavaa, mietin mistä aloittaa

Ehkä siitä kun valitsin: ottaa askel vielä, askel vielä

Tähän on lääke varmasti

En saa kieltomerkkejäsi noudattaa

Luovuttaa

En antaudu vaan vapaudun

Saa paha palkkansa

Saa maistaa omaa lääkettään

Tähän on lääke varmasti

En saa kieltomerkkejäsi noudattaa

Luovuttaa

En antaudu vaan vapaudun

Saa paha palkkansa

Saa maistaa omaa lääkettään

Tähän on lääke varmasti

En saa kieltomerkkejäsi noudattaa

Luovuttaa

En antaudu vaan vapaudun

Saa paha palkkansa

Saa maistaa omaa lääkettään

Tähän on lääke varmasti

En saa kieltomerkkejäsi noudattaa

Luovuttaa

En antaudu vaan vapaudun

Saa paha palkkansa

Saa maistaa omaa lääkettään