Ystäväni muistathan - Korsuorkesteri

Aikaa sitten tänne tultiin,\nMonet kannaksen jäi multiin.\nKarjavaunut kansan rippeet tänne toi.\nHämeen hiljaisilla mailla\nAsiat on sillä lailla,\nNää mein rallit, ettei vanhal viisii soi.\nSeudut vieraat, tavat uudet.\nNielty on jo katkeruudet,\nVaikk' en menneestä vois mitään unohtaa.\nSulle kertoa voin sen nyt,\nYötäkään ei ole mennyt,\nEtten unissain ois nähnyt Karjalaa.\nYstäväni, muistathan\nLiplatuksen Laatokan?\nLaineet lempeämmin laulella ei vois.\nYstäväni, muistathan\nRannat rakkaat Antrean?\nTienoot, talot, korpisalot Karjalan.\nKekinniemen, Kuparsaaren,\nVuoksen yllä sateenkaaren.\nNe mä muistan niin, ja paljon muutakin.\nSitä toiset tiedä eivät,\nKuinka paljon meiltä veivät.\nKaipaan kotia, sen pihapuutakin.\nYstäväni, muistathan\nLiplatuksen Laatokan?\nLaineet lempeämmin laulella ei vois.\nYstäväni, muistathan\nRannat rakkaat Antrean?\nTienoot, talot, korpisalot Karjalan.\nKuka ties mä kerran palaan\nKäkisalmeen, Sortavalaan.\nSiitä selviäisin, miettimään vain jään.\nKatsoa nyt, kuinka kestäis,\nKyyneleensä miten estäis,\nKotiseudut Antrean jos vielä nään?\nYstäväni, muistathan\nLiplatuksen Laatokan?\nLaineet lempeämmin laulella ei vois.\nYstäväni, muistathan\nRannat rakkaat Antrean?\nTienoot, talot, korpisalot Karjalan.\nYstäväni, muistathan\nLiplatuksen Laatokan?\nLaineet lempeämmin laulella ei vois.\nYstäväni, muistathan\nRannat rakkaat Antrean?\nTienoot, talot, korpisalot Karjalan.