Tuli Vesi Ilma Ja Maa - Kilpi

Elämän seitsemän merta

On jo jäänyt kauas taa

Satojen kuohujen jälkeen

On allani taas maa

Ruostuneena viimein

Laiva saapui satamaan

Peninkulmien takaa

Etsittyään kotiaan

Tulen läpi tulen, minä matelen

Luoksesi rimpuilen

Läpi harmaan kiven, helvettiin ja takaisin

Aivan niinkuin lupasin

Selätän tuulen, muutan sen suunnan

Opetan sen lentämään

Yli hyisen meren, kotiini palaan

Olen Tuli, Vesi, Ilma ja Maa

Yksinäisyys täytyy kestää

Se sielua kuluttaa

Ei sitä tarvitse sietää

Se pitää vain unohtaa

Keskellä jotain

Mihin apua ei saa

On silloin hyvä tietää

Joku rannalla odottaa