Matteus, Markus, Luukas ja mä - Juice Leskinen

Jerusalemin urheilutalossa oli sellaiset rutiinibileet

Kylpi parketti soihtujen valossa, Markus tokaisi: «Isken mä fileen»

Se on Markusta se, sanoin myhäillen, se on basisti, se nyt on semmoinen

Ja kun olimme soittaneet keikan sen, saivat kyytiä setelit sileet

Meidän Matteus, hän kesytti lauseitaan, ken miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu

Oli Luukas aidosti huolissaan, joiko Johannes liikaa, se nukkuu

Siinä jatkoilla keskellä yleisön, ohraleivän ja kalan ja pirtelön

Lensi legenda vuolas ja väsymätön, ne on käkiä ne jotka kukkuu

Totuus päätyikö evakeljumiin, ei sen väliä niin, kunhan juteltiin

Ja annettiin ihmisen viihtyä.

Matteus, Markus, Luukas ja mä

Ja Matteus hän vyyhtesi tarinaa, kertoi aikansa sankarista

Joka ihmistä soitti kuin kitaraa, tuli jostakin Nasaretista

Markus naisia pehmitti katseellaan, hän ei sanonut mitään, ei lausettakaan

Mutta jokainen huomasi polvissaan, onpa pojassa penkomista

Kautta maan, kautta Jordanin rannikon, kääntyi opetuslapsiksi joka

Ikinen, siinä se vika on, se on perkeleellinen moka

Meitä illalla kun valomerkittiin, öihin samettisiin, öihin pehmeisiin

Meistä jokainen tykönään tunsi niin, ehkä eka en oo, mutta toka

Totuus päätyikö evakeljumiin, ei sen väliä niin, kunhan juteltiin

Ja pidettiin ihmistä hyvänä.

Matteus, Markus, Luukas ja mä

Totuus päätyikö evakeljumiin, ei sen väliä niin, kunhan juteltiin

Toteen käy mitä ihminen uneksii.

Matteus, Markus, Luukas ja Jii

Totuus päätyikö evakeljumiin, ei sen väliä niin, kunhan juteltiin

Ja pidettiin ihmistä hyvänä.

Matteus, Markus, Luukas ja