Maaherra - Jope Ruonansuu

Musta auto yöttömässä yössä lujaa viilettää

Pari peuraa Nilsiässä jenkkipelin kromiin jää

Kuljettaja Surmatsalo peiliin salaa vilkaisee

Takana kuin Tauno Palo kyydittävä hymyilee

Hän on Mooses Kotajärvi, tukkijulli entinen

Hehkuu turvonneena lärvi takaa savulasien

Hän reilu jätkä oli kerran, kauan siitä on

Muuttanutko himpun verran miestä olis hommat herran?

Oi maaherra, oi maaherra, maaherra hervoton

Sellutehtaan avajaisiin viran vuoksi ajellaan

Herra keksii: «Eikun naisiin nopeasti poiketaan.»

Surmatsalo Suomussalmeen tunnissa jo pyyhkäisee

Mummo luona kaurahalmeen satovuotta arvailee

Kotajärvi kysymättä mummon ketoon kellistää

Lähtiessään pussaa kättä, herrasmiehen kuva jää

Hän reilu jätkä oli kerran, kauan siitä on

Muuttanutko himpun verran miestä olis hommat herran?

Oi maaherra, oi maaherra, maaherra hervoton

Läänin pomo naukkaa juomaa, tuhrii auton istuimen

Edessä hän pirssin huomaa, arvioi myös nopeuden

«Surmatsalo!

Jumalauta!

Näätkö, mitä minä nään?

Kaiva esiin paukkurauta, tuo ei aja pitempään.»