Aamu toi, ilta vei - Jamppa Tuominen

Sua muistan vielä useinkinyksin kun mä oon

kuin kynttilä on elämämme tää

vain pieni tuuli joskus voi liekin sammuttaa

taas toisinaan se myrskyn kestää voi

Sä olit yksi kukka vain minun tarhassain

oli terälehdet juuri auenneet

niin kaunista en kukkaa voi koskaan unhoittaa

sen kesän olit minun kokonaan

Minkä aamu toi sen ilta aina vei

näin elin nuoruuteni parhaimmain

niin jäi mun ystävät

mut jäin myös itsekin

oli syksy tullut myös mun elämään

Nyt katson käsiin vanhoihin ja töihin tehtyihin

ne kyneleistä täyttyis tunnen sen

tää aika elämästä on vuoro itkuun mun

ja silloin lasku maksettava on Minkä aamu toi sen ilta aina vei

näin elin nuoruuteni parhaimmain

niin jäi mun ystävät

mut jäin myös itsekin

oli syksy tullut myös mun elämään

Sua muistan vielä useinkin yksin kun mä oon

kuin kynttilä on elämämme tää

vain pieni tuuli joskus voi liekin sammuttaa

taas toisinaan se myrskyn kestää voi